Avaimeton


Ensinnäkin, pahoittelut radiohiljaisuudesta. 
Muutama yö on jo takana täälläkin Englannissa ja nekin ovat menneet lähinnä huokaistessa ja pähkäillessä, että mistähän sitä aloittaisi tätä "uutta elämää" nyt sitten oikein rakentamaan.

Entisen vuokrakämpän avaimet luovutin viime lauantaina, jolloin myös roudasimme sukulaisvoimin kaikki tavarat varastoon, jonka viimein löysin - vuokrasopimus nimittäin kirjoitettiin edellisenä keskiviikkona. Ei siis ollenkaan viimetipassa, kuten minulle tyypillistä.
Viimeiset yöt Suomessa vietin äidin sohvalla ja tuolloin se todellakin iski: olen avaimeton! Aina jonnekin lähtiessä sitä on niin tottunut tarkistamaan taskuista että kaikki 3 on mukana: avaimet, rahapussi ja kännykkä. Nyt avaimet ovat vaihtuneet vuokravaraston avaimiin eikä kodin avaimia enää ole hallussa ollenkaan. On muuten aika villi tunne!
Varaston avaimen tietenkin jätin äidilleni, mitäpä minä sitä täällä tarvitsen, joten tällä hetkellä en tosiaan kanna mukanani yhtään avainta. Se on omallalaillaan surullista, mutta myös todella jännittävää. Tuntuu todella kuten kaikki tiet edessä olisi avoinna, kuten mikä tahansa olisi mahdollista. Hurja tunne.


Tämän näköinen järjestys (vai kaaos?) jäi varastoon.

"Tiedänköhän mitä olen tekemässä?" -kysymys tulee joka kerta ensimmäisenä iltaisin mieleeni kun vetäydyn nukkumaan. Aikoinaan Italiassa asuessani jo sama lievä ahdistus alkaa hiipimään takaisin jostain takaraivon sopukoilta: entä jos en kotiudu? Entä jos en sopeudukaan tänne? Jos kuitenkin ne asiat joita etenkin viime vuosina olen arvostanut eniten, on ne asiat jotka täällä tuntuvat jo heti hankalalle saavuttaa. Kuten oma koti.
Täältä Englannista olen katsellut netistä kämppiä ja yhdestä laitoin tänään kyselyäkin sentään. Studio asuntoa, eli suomalaisittain yksiötä, pääsääntöisesti etsin. Suurin osa niistäkin näyttäisi olevan kuitenkin osittain myös jaetussa talossa, jossa esimerkiksi kylpyhuone tulee jakaa talon muiden asukkaiden kanssa. Hinnat pyörivät noin 450£ luokassa eli noin 520€:ssa. Jonkin verran halvemmalla pääsisin toki jos vuokraisin vain oman huoneen kimppakämpästä. Niitä on tarjollakin huomattavasti enemmän. Sitä vain on niin mukavuudenhaluinen, että haluaisi asua oikeasti yksin.

Silti tiedostan, että nyt ei ehkä ole vara nirsoilla. Tiedän, että joudun tekemään kompromisseja ja taipumaan monesti lähiviikkoina ja kuukausinakin varmasti. Jospa siis joku miellyttävä ratkaisu kuitenkin löytyy.

Online opinnotkin etenevät melko hitaasti, olen kohta lukenut vasta ensimmäisen moduulin teoriat ja sitten pitäisi alkaa miettimään moduulin kolmea tehtävää. Annettakoot se nyt kuitenkin anteeksi, sillä pidän kämpän etsintää tällä hetkellä tärkeämpänä. Jospa sekin löytyisi piakkoin, ettei tarvitse kavereiden nurkissa pyöriä.Kämpän etsintää vaikeuttaa entisestään se, että jokaisessa ilmoituksessa sanotaan heti että ei lemmikkejä. Siinäpä sitä onkin haastetta kerrakseen!

Kommentit

Suositut tekstit