Kotia etsimässä

Koti. Mikä se on? Mitä se tarkoittaa? Mistä tietää, että olet kotona? Että olet sen löytänyt?

Se tunne kun etsit uutta kotia, ja astut sisään asuntoon tai taloon, jossa välittömästi mieli rauhoittuu ja tuntuu että suorastaan sydäntä lämmittää. Alat mielessäsi sijoitella huonekaluja, tiedät hetkessä minkälaiset verhot ostaisit olohuoneen ikkunaan. Huomaat heti mitkä kohdat eivät mielestäsi toimi, mitä remppaisit ja mitä materiaaleja käyttäisit. Jostain täytyy kuitenkin tinkiä, ihan kaikkea ei voi saada ja niinpä jotkin jutut jäisivät niin kuin ne nyt ovat. Päätät kuitenkin kaikella muulla tehdä kodista juuri sinun näköisen.

Mitä ne ovat ne "kaikki muut"? Mikä tekee kodista kodin? Mihin sinä vedät rajan?

Asunto jossa tällä hetkellä asun ei ole minulle koti, vaikka sitä sanalla 'home' täällä kutsunkin. Tämä kuitenkin ainoastaan käytännön syistä. Suomessa asuessani olen huomannut, että moni puhuu kodistaan myös sanalla 'kämppä'. Tarkoittaako se silloin sitä, että henkilö ei tällöin koe olevansa kotonaan, missä sitten asuukin? 

Juuri kun sain uuden sängyn huoneeseeni, huomasin toistamiseen keittiön lattialla vesilammikon. Ihmettelin joskoon jääkaappi on hajoamassa. Laitoin asiasta sähköpostia vuokra-asioita hoitavan yrityksen yhteyshenkilölle, Amylle. Parin päivän päästä selvisi että kyseessä olikin pyykinpesukone (joka täällä Englannissa on yleensä aina keittiössä), joka päällä ollessaan laski huomattavasti vettä lattialle. Uutta sähköpostia kehiin. Korjaaja onneksi tulikin seuraavana päivänä. Jos jotain, sentään palvelu toimii täällä nopeasti.

Mutta... Yhden asian kun kuitenkin saa kuntoon, menee toinen kohta rikki tai ilmenee muuten vain uusi ongelma. Jaan alakerran suihkun ja veskin toisen tytön kanssa. Tuo kummajainen; sähkösuihku tuntui juuri ja juuri toimivan alkuun, kuitenkin niin että siinä pystyi peseytymään (aikaa se vei huonon veden paineen takia), mutta eipä sekään ilo kauaa kestänyt: yhtä äkkiä laitteen sekoittaja sanoi sopimuksen irti. Oli sama minkä asetuksen veden lämpötilasta asetti, ei vesi pysynyt sopivana vaan se seilasi jääkylmän ja tulikuuman välillä. Seilaamisen välissä oli ehkä 15 sekuntia aikaa sitten käyttää sopivan lämpöistä vettä, sitten piti taas odottaa noin minuutti ennen kuin vesi taas alkoi muuttua jompaan kumpaan suuntaa, jotta ehtisin siinä välissä taas koittaa peseytyä. Asiaa ei auta se, että veden paine oli entistäkin huonompi. Se ei jaksanut pestä edes saippuaa iholtani. Niinpä jäi hiukset pesemättä. 

Suihkusta pois tullessa astelin tarmokkaasti (mikä muuten tuntuu osittain hiljaisuutta rakastavan suomalaisen korviin olevan täällä jokin juttu) omaan huoneeseeni ja ei kun sähköpostia laittamaan Amylle. Lisäksi muistutin häntä jo aiemmin ilmoittamastani viasta, suihkusetin seinätanko oli rikki. Aiemmat asukkaat olivat korjanneet sitä muovipusseilla, paremman narun puutteessa. 
Onneksi Amy kuitenkin vastasi pian ja oli saanut luvan talon omistajalta että koko yksikkö uusitaan. Uusi suihku tuli onneksi jo seuraavana päivänä. Pistää vain edelleen ihmettelemään miten englantilaiset ovat niin välinpitämättömiä? Miten ei aiempia asukkaita ole haitannut keittiön lattian vesilammikot tai huonosti toimiva suihku?

Uusi

Vanha kaikessa kauneudessaan

Omassa huoneessa vaihdoin huonekalujen järjestystä, jotta saisin lattiatilaa lisää. Huonekaluja siirtäessä mustan kirjoituspöydän yksi laatikko hajosi lopullisesti. Tiesinkin sen olevan rikki mutta nyt se ei pysy enää edes kasassa. Mielessäni olen sisustanut huoneeni jo monta kertaa, kaikki paitsi sänky, menisi vaihtoon. Olen kuitenkin koittanut malttaa mieleni jopa pienissä ostoksissa, en siis ole ihan vieläkään täysin päättänyt aionko tänne jäädä asumaan vai en. Jos en, ei ole mitään järkeä ostaa paljon kodin sisustusjuttuja ja sitten kantaa niitä Suomeen, ja maksaa kalliit lisämatkatavarat. 

Jos kuitenkin aion jäädä - mikä tällä hetkellä riippuu myös paljon siitä antaako omistaja minun tuoda koirat tähän vai ei - voin pikkuhiljaa alkaa katselemaan mieluisampaa uutta kotia. Vai etsisinkö kuitenkin vain sitä kämppää? Nimittäin mikäli Englanti alkaa lopullisesti tökkimään, vaihtaisin maisemaa toiseen maahan ja taas olisi kallista viedä kaikki ihanuudet mukanaan.

Pohdin siis sitä, että kuinka tärkeää se kodin laitto oikein on? Kuinka kauan jossain pitää asua, että "saan luvan" tehdä siitä itselleni kodin, jottei rahaa menisi hukkaan? Kuinka tärkeää se minulle on, että omassa kodissa viihtyy? Miten se vaikuttaa minuun muuten, mielentilaan, onnellisuuteen...? Tekeekö oikean väriset huonekalut, koristetyynyt, seinien maalin väri minut todella onnellisemmaksi?

Tämän hetken asuntooni ja huoneeseeni kun en pysty juuri vaikuttamaan, täytyy tehdä kaikesta olemassa olevasta edes mahdollisimman toimivaa. Juurikin toimivuus on asia, jota omassa kodissa arvostan, vahvana toisena tulee tietenkin estetiikka. Jonka huutavan äänen koitan nyt jotenkin pitää taustalla ja tyytyä jo ostettuihin neljän punnan uuteen vilttiin, viiden punnan kahteen sisustuskoriin ja neljän punnan muoviseen peikonlehden oksaan - jotta huoneeni näyttäisi enemmän minulta, enemmän kodilta.